Miksi pitää venytellä, vai pitääkö? 

Venyttelyllä tarkoitetaan tässä paikallaan pysyvässä asennossa tapahtuvaa venyttelyä, esim. takareiden venytys aitajuoksijan asennossa. Isomman kokonaisuuden kattava nimitys venyttelylle on liikkuvuusharjoittelu, johon usein sisältyy myös aktiivinen tekeminen.

 

Kun harjoitellaan jotain lajia tai taitoa, tiedämme, miksi tehdään esimerkiksi tekniikka- tai taitoharjoittelua: koska haluamme tulla taitavammaksi jossain tietyssä asiassa, esimerkiksi pallon potkaisemisessa. Voimaharjoittelua tehdään, kun haluamme tulla vahvemmaksi jossain, esimerkiksi kyykyssä tai saada vaikka jalostettua voimaa nopeudeksi. No miksi venyttelyä tehdään? Jotta venyttely olisi perusteltua lisätä harjoitusohjelmaan, sillä tulisi olla joku tarkoitus ja tavoite.

 

Venyttelyä liikkuvuuden lisäämiseen?

 

Venyttelyllä on toden totta tutkimuksissakin todistettua vaikutusta liikelaajuuksien lisääntymiseen. Esimerkiksi, jos haluat venyä spagaattiin, säännöllinen venyttely auttaa todennäköisesti sinua tavoitteesi saavuttamisessa. Venytellyllä vaikutetaan nykytiedon valossa siihen, että kehomme ”tottuu” uuteen liikelaajuuteen ja näin ei koe uhkaa esimerkiksi spagaattiin menemisestä. Näin ollen harjoittelu kerran viikossa ei riitä, vaan tarvitaan progressiivista, säännöllistä ja monipuolista liikkuvuusharjoittelua tavoitteen saavuttamiseksi.

Progressio eli kehityskaari tulisi tavoitteellisessa venyttelyharjoittelussa esim. kohti spagaattia olla samankaltainen, kuin vaikkapa voiman lisäämisessä. 1x viikossa salilla ei pidemmän päälle kehitä, samoin on venyttelyn kanssa.

Oli tavoite sitten mikä vain, esim. kyykkyyn pääseminen, vaatii keho uuteen liikkeeseen / asentoon totuttelua ja siellä vierailua usein ja eri ”reittejä” käyttäen, eli monipuolisesti harjoitellen.

Venyttelyä kireyden ja jäykkyyden (tunteen) poistamiseen?

Kiristää takareittä, tuntuu ettei pääse kyykkyyn ilman että kantapäät nousevat alustasta tai eteentaivutuksessa sormet ovat kaukana lattiasta? Usein taustalla on kireyden sijaan se, että kehomme ei ole oppinut tiettyä liikestrategiaa, eli tapaa tehdä kyykkyä tai taivuttaa eteen. Kehomme tottuu siihen, mitä teemme. Toimistotyöläisen niskat voivat olla jatkuvasti jumissa, jos ne eivät saa sopivaa vaihtelevaa kuormitusta passiivisen olemisen ohelle. Tähän voisi olla apua venyttelyn sijaan esimerkiksi voimaharjoittelusta tai hiihdosta. Jos koet, että venyttely auttaa työpäivän tai koulupäivän jälkeiseen hartioiden kireyteen ja pidät siitä, ei venyttelystä ole mitään haittaakaan.

Jos taas et nauti venyttelystä, eikä tavoitteesi ole taipua ääriasentoihin (spagaatti), pärjäät vallan hyvin ilman venyttelyä. Monipuolinen liikkuminen säännöllisesti annostellen ja keholle uusien liikemallien ja liikkumistapojen opettaminen ajaa usein paremmin kohti tavoitetta: sujuvampaa ja vähemmän kiristävää liikettä. 

Venyttelyä, jotta palautuu treeneistä?

Jos sinusta tuntuu, että venyttely vaikuttaa kehoosi ja vaikkapa mieleesi positiivisesti, näin todennäköisesti sitten on. Jos sinulla on esimerkiksi rutiini tehdä tietyt venyttelyt lenkin jälkeen, se voi vaikuttaa kehoosi positiivisen tunteen kautta siihen, että hermosto pääsee siirtymään kiivaasta harjoitustilasta kohti rauhallista ja rentoa palautumistilaa. Kaikki, mikä meitä rauhoittaa, voi siis olla hyvää loppuverryttelyä. Toiselle suoraan viheriötä ruokapöytään istahtaminen voi olla oiva palautumisen aloituskeino.

Mikäli siis nautit venyttelystä tai harrastat ääriasentoja vaativaa lajia, venyttelystä on todennäköisesti hyötyä. Mikäli edellinen ei osu sinuun, riittää, että liikut monipuolisesti, käytät kehoa uusilla tavoilla ja teet lajisi ohella jotain sellaista, joka tukee lajisuoritusta.

-Anu